honkasalo poyta yhdelle” Voi kun saisi olla yksin”, on varsin monen työ- ja perhearjen pyörityksessä elävän toive. Kukapa ei joskus haluaisi kaivautua vällyjen alle pakoon maailmaa. Vaan entäpä, jos yksinolo ei olekaan oma valinta? Miltä tuntuu, kun ei saa kutsua kavereiden synttäreille eikä avioeron jälkeen kuulu enää tuttavapariskuntien joukkoon? Myönteinen yksinolo on aivan eri asia kuin yksinäisten joulujen ja juhannusten aiheuttama ulkopuolisuuden tunne.


Laura Honkasalo pohtii uusimmassa kirjassaan niin myönteistä kuin tahdonvastaistakin yksinoloa. Sosiaalisuutta ihannoivassa yhteiskunnassa myös vapaaehtoinen oman rauhan kaipuu koetaan ongelmaksi, joka pitäisi ratkaista reippaalla asennemuutoksella. Syksyn harrastus- ja tapahtumatarjonnan myötä voi olla vaikeaa – mutta myös rohkeaa – myöntää, että haluaa viettää vapaa-aikansa yksin.